JMastev71

Rovaniemen ammatillisessa aikuikoulutuskeskuksessa pidettiin 14.12.2007 klo.08.00 alkaen henkilöstön Laatu-/ Kehittämispäivä. Puhujina Ammattiopiston rehtori Pertti Lakkala, AKK:n Oppilaanohjaaja Sami-Pekka Kasvi, Projektipäälikkö Kari Rekilä.
Päivän aiheena oli Aikuisopiskelijoiden poissaolot ja menettelyt, Aikuisen oppimisen edistäminen ja opettajien hyvinvointi.

Päivän teemoja ruvettiin purkamaan ja miettimään pienemmissä työryhmissä n.4-8 hlö/ryhmä ja jokainen ryhmä sai oman asian purtavakseen.

Oppilaiden poissaolot ja niihin puuttuminen on vähän kaksijakoista kun osa oppilaista meidän koulussa on aikuiskoulutuksessa ja osa nuorten koulutuksessa, nuorten koulutuksen osalta on helppoa kun poissaoloon on aina oltava syy ja kaikki poissaolot on korvattava jotenkin. Ongelmaa tuottaa aikuisopiskelijoiden poissaolot kun heitä ei enää tarvitse hyysätä ja valvoa niin paljon ja ei opettajien aika riittäisikään siihen. Ongelman aiheuttaa se , että miten koulun sääntöjä tulkitaan? Erottamisen syyksi katsotaan 5 vrk yhtenäinen luvaton poissaolo ( LAO/AKK sääntö ).
Työryhmien mielestä jokainen oppilas on tarkasteltava omana yksilönään ja jokainen tapaus on yksilöllinen, että emme voi suoralta kädeltä noudattaa pilkulleen koulun sääntöjä ja määräyksiä.

Aikuisen oppimisen edistäminen ja henkilökohtainen jaksaminen olivat toinen tärkeä pohdinnan aihe. Henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä aiheuttaa suuria ongelmia, meillä on juuri meneillään suuri yhteensulautuminen toisen oppilaitoksen kanssa ja heidän siirtyminen meidän tiloihin aiheuttaa suuria muutoksia koko henkilökuntaan ja tiloihin. Emme voi kuin odottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja ottaa uudet oppilaat/kouluttajat hyvillä mielin vastaan.
Aikuisen oppimisen edistämisessä koulu tukee, kannustaa ja tulee vastaan opettajan suorittaessaan omalla ajallaan lisäopiskelua.

JMastev71

Työpaikkamme elää parhaillaan suurressa muutoksessa, hajallaan olleita oppilaitoksia keskitetään yhteen paikkaan ja se tuo kaikille uusia tiloja, työpaikkoja, työympäristöjä, työkavereita, ym. Joillekkin se tietää sopeutumisvaikeuksia kun ennen on saatu toimia omissa oloissaan ja nyt kaikki tulee tavallaan yhteiseksi. Rovaniemen alueen tekniikanalan oppilaitokset toimivat vielä kaikki omissa toimipisteissään ja tiloissaan.
Mutta jo ensi syksynä kolme eri oppilaitosta tulee toimimaan saman katon alla Rovaniemen Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa, saneeraustyöt ovat parhaillaan menossa ja ne vaikeuttavat suuresti opetustyötä. Tulevaisuudessa koulumme henkilökunta tuplaantuu ja oppilaita tulee n.200 lisää.

Tämä kaikki on jo aiheuttanut työuupumusta ja sairaspoissaoloja työntekijöiden puolella, koska kaikki ollaan vielä suuressa epätietoisuudessa mitä tuleva organisaatiomuutos tekee oppilaitokselle ja työntekijöille.

Opettaja Kari Ketola kävi pitämässä luennon työhyvinvoinnin parantamisesta ja työpaikan viihtyvyyden parantamisesta ja omasta jaksamisesta. Valmista ratkaisua ei näihin kohtiin ole mutta pohdimme kaikkea kolmea kohtaa pienemmissä ryhmissä n.30 hlö/ryhmä ja kokosimme ajatuksia lopuksi yhteen ja koulutuksen toinen osa pidetään n. vuoden kuluttua, jolloin tiedämme miten muutokset ovat vaikuttaneet toimintaamme.
Kaikkeen näihin kolmeen pääkohtaan tuli osittaiseksi syyksi tiedon puute ja tiedottamisen vähyys koulua koskevissa muutoksissa.
Oppilaitosen sisälle perustettiin työryhmä miettimään miten työoloja-, työpaikan viihtyvyyttä ja oman jaksamista parannetaan kevääseen mennessä.

JMastev71

Yhteistoiminnallisen iltapäivän aiheena meillä oli käsitekartta sekä ”Mind Map” miellekartta tekniikka.

Aluksi esittelimme ryhmille lyhyesti käsitekarttaan ja miellekarttaa liittyvää teoriaa. Aiheen alustus oli tarkoitus esittää kalvoesityksenä, mutta tekniikan pettäessä jouduimme kuitenkin aluksi käyttämään taulua. Irmelin ja Teron avustuksella saimme piirtoheittimen toimimaan ja saimme lopuksi alustuksen tehtyä. Seuraavaksi annoimme opiskelijoille tehtäväksi ”Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus” tehtävän, opiskelijat jaettiin kolmeen erilliseen ryhmään. Jokaiselle ryhmälle jaettiin monistenippu, josta tehtävä piti selvittää. Ryhmien piti muodostaa tehtävästä ennakkokäsitys käsitekarttaa käyttäen ja piirtää se tusseilla suurelle ruutupaperille. Aihe oli ryhmäläisille outo, joten tehtävään soveltui hyvin tämä käsitekartta. Kaikki opiskelijat kuitenkin tunsivat jo entuudestaan tämän tekniikan, joten ryhmät aloittivat välittömästi tehtävän purkamisen tehtävän annon jälkeen. Ryhmät keskustelivat ahkerasti meidän ohjaajien kanssa ja saivat lopulta piirrettyä ruutupapereille käsitekarttansa. Seuraavaksi jokainen ryhmä esitteli taululla aikaansaannoksensa meille kaikille läsnäolijoille. Loppujen lopuksi kaikki ryhmät olivat selvittäneet vaikean asian hyvin ja lisäksi vielä ymmärtäneet sen. Lopuksi tuli vielä hyviä kysymyksiä lähinnä ennakkoraivauksen käytäntöön liittyen.

”Mind Map” miellekartta tekniikka ei käytetty harjoituksissa, vaan sen osuus rajoittui lähinnä alustukseen.

Käsitekartta tekniikan oppii helposti ja se soveltuu kaikenikäisille oppilaille. Siinä ei kuitenkaan ole yhtä ainoata oikeaa esitystapaa, vaan jokainen yksilö laatii oman kartan oman käsityksensä pohjalta. Sen takia käsitekartta on nimenomaan oppimiseen tarkoitettu tekniikka eikä niinkään tiedon esittämisen tekniikka. Sen takia käsitekartta on käyttökelpoinen ennakkokäsitysten kartoittajana ja tiedonrakenteen esittäjänä.

Käsitekartan sukulainen miellekartta (Mind Map) on joissakin tilanteissa joustavampi ja käsitekarttaa vähemmän muodollinen väline jäsennellä omia käsityksiä. Miellekartan linkkejä ei yleensä nimetä kartan teossa. Eikä siinä ole yhtä voimakkaita hierarkkisuuden vaatimuksia, koska se on luonnos aihekokonaisuudesta.

Mielestämme tehtävä onnistui ja saimme meille varatun ajan hyvin käytettyä. Käsitekartta käy erinomaisesti juuri tämän tyyppisten uusien asioiden ennakkokäsitysten kartoitukseen ja kokonaiskuvan muodostumiseen.

Terveisin!

Tunturi

Erikoistutkija, Dosentti Johanna Lasosen luennot lähijaksolla koskivat koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista ja vertailua yleiseurooppalaiseen koulutukseen. Luennoitsija oli asiaan hyvin perehtynyt vaikka pakka meinasi hajota käsiin luennon loppupuolella. Koulutuksen vertailu muiden maiden koulutusjärjestelmiin tuntui todella mielenkiitoiselta, vaikka omaa koulutusjärjestelmää olisi voinut tarkemmin vertailla suoraan muihin maihin eikä isoilla pylväsdiagrammi -taulukoilla jotka hajosivat niin moneen osaan.
Ammatillisen koulutuksen järjestelmät muissa EU-maissa vaikuttivat todella mielenkiintoisilta esim. Englannissa ja Wales:ssä on oppilaitos- ja työpaikkakeskeinen koulutusmuoto, josta on huonot jatko-opiskelu mahdollisuudet vaikka oppimistie aloitetaan hyvin nuorena. Suomessa ja monissa Pohjoismaissa sekä EU10 -maista suurin osa käyttää oppilaitoskeskeinen opetus ja oppimisen opetusjärjestelmää. Kun taas Eteläeurooppalaiset suosivat oppilaitoskeskeistä ja teoriapohjaista koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen lukion jälkeen, oppimistie aloitetaan hyvin varhain ( 15-16v. valmis ammattiin).
Nuorten siirtyminen työelämän palvelukseen on hyvin vaihtelevaa, mistä päin eurooppaa nuori on kotoisin: Pohjoiseuroopassa nuoret siirtyvät keskimääri 21-24v.iässä työelämän palvelukseen, Keskieuroopassa 19-21 v. iässä ja Eteläeuroopassa n.18v. iässä. Onko koulutuksen palkitsevuus tarpeeksi hyvää? Millaiset mahdollisuudet siirtyä työelämään? Kuinka paljon jää työttömäksi? Duaalijärjestelmissä työttömyysluvut jäävät alhaisiksi mutta koulutusta vastaaviin töihin valmistuu n.50% valmistuneista. Mielenkiintoinen luento kaikkiseltaan aika vaan loppui kesken.

3.2.2 Asiantuntija-alustukset

Koulutus yhteikunnallisena instituutiona!

Koulutusperiodina on käytetty vuosia 1970-2015.

Kolulutusjärjestelmä on muuttunut todella radikaalisti sotien jälkeen. 50 vuotta sitten Metsäteknikko oli korkeasti koulutettu ja arvostettu ammatti. Nykyään metsäteknikkoja ei enää kouluteta. Siitä johtuen Maa- ja metsätaloustyöt ovat painumassa aivan pohja lukemiin vaikka mekaanisen metsäteollisuuden palvelukseen tarvitaan koko ajan lisää uutta henkilöstöä.

Kun taas johto – ja asiantuntijoitten, palveluammattien tarve on lähtenyt taas räjähdysmaiseen kasvuun.
Toimisto ja hallintoalojen kolutus ja kysyntä on mennyt samaa tasaista rataa eteenpäin ilman mitään suurempia notkahduksia/nousuja.

v.2002 yli 80% Suomalaisista on perusasteen jälkeinen tutkinto suoritettuna. Näin ollen koulutustarjonta pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän vaatimuksiin ja haasteisiin.

Oppilaitokset ja yritykset tekevät tiiviimmin yhteistyötä kuin aikaisemmin.
Työvoiman tarpeisiin muokataan joustava koulutusjärjestelmä.
v. 2012 Suomi on osaamisintensiivinen, kilpailukykyinen ja dynaaminen hyvinvointivaltio

JMastev71

1 – 1 / 1